Uutta vuotta odottaessa

Joulun pyhät on nyt takana päin ja ajatus jouluruoasta aiheuttaa kylmiä väreitä, näin ainakin minulla!

Joulu tuli taas jotenkin liian nopeasti ja oli myös ohitse samaa tahtia. Vietimme herra V:n kanssa joulua hänen vanhemmillaan upeissa maisemissa, poissa ison kaupungin hälinästä. Jouluaattoa ennen koko Pirkanmaa oli lähes mustan harmaa ja maata koristi piskuiset lumiläntit. Jouluaattona tapahtui kuitenkin ihme ja lunta alkoi satamaan heti aattoaamuna ja sitä kertyikin melkein 40cm paikoitellen - todella ihana joululahja!

Tältä näytti aattoaamuna Sastamalan suunnalla

Lumiset rinteet ja auringon paiste kruunasivat jouluaaton

***

Aikaisemmin kirjoitin haaveestani saada aito joulukuusi muovisen kuusemme sijaan, ja tänä vuonna tuo toiveeni toteutui. Täydellistä joulukuusta ei tarvinnut edes etsiä. Löysimme meidän mielestämme ihanan tuuhean ja hyvänlaatuisen kotimaisen metsäkuusen läheisen kaupan pihamyynnistä. Kuusen haimme lauantaina 20. päivä ja sulattelimme sitä yhden yön yli pesuhuoneessamme. Noudatin netistä löytämääni sulatuskikkaa: leikkasimme rungosta sopivan kokoisen palan pois, ja laitoimme kuusen isoon vesiämpäriin ja veimme pesuhuoneeseen. Huuhtelin kuusta 2-3 tunnin välein kolmisen kertaa kylmällä vedellä. Laskin myös pesuhuoneen lämpötilaa.

Edelleen kuusi on säilynyt hienosti ja varissut hyvin vähän neulasia. Tuoksu on huumaava, etenkin ulkoa kotiin tullessa tuoksun aistii erityisen voimakkaasti. Vieraatkin ovat samaa kommentoineet ja kehuneet. Herra V:lläkään ei ole minkäänlaisia allergiaoireita esiintynyt, kuten vähän epäilinkin :)

Joulukuusi sulamassa

Joulukuusi koristeltuna

Joulussa tärkeintä on yhdessä oleminen mutta itse nautin myös muille lahjojen tekemisestä ja antamisesta vaikkei se todellakaan se tärkein asia ole. Tänä vuonna, kuten monena vuonna ennenkin, olemme oman perheen kanssa luopuneet lahjarumbasta ja olemme muistaneet toisiamme yleensä pienillä joulutervehdyksillä. Tänä vuonna tein kahdelle vanhimmalle siskolleni heidän toiveestaan saaristolaisleivät ja lisäksi kokeilin väsätä itse joulusuklaata (en ihan onnistunut suklaissa heh..). 

Jouluaattona oli ihanaa olla Herra V:n vanhempien luona, jossa saimme nauttia todella hyvästä ruoasta ja tietysti seurasta. Se on muodostunut meille hyvin perinteiseksi paikaksi viettää aattoa. Ihanaa oli olla myös aattoiltana kotona oman pienen perheen kanssa, nimittäin Herra V:n ja koirien kanssa. Annoimme toisille joululahjat vasta illalla ja vietimme loppu aaton sohvalla köllötellen, suklaata mutustaen.

***

Nyt onkin sitten uuden vuoden odotuksen aika. Monet, kuten minäkin, pohtivat erilaisia uuden vuoden lupauksia. Laihduttaisiko? Näkisikö enemmän ystäviä? Olisiko karkkilakossa puoli vuotta? Omalla kohdalla pohdinnat jäävät yleensä pohdinnoiksi mutta täytyy myöntää, että yleensä motivaatiokärpänen liikuntaan ja ruokailutottumuksiin puraisee uuden vuoden alkaessa. Saa nähdä miten nyt käy :)

Uutta vuotta vietämme näillä näkymin minun muutaman ystävän kanssa, ystävän asunnossa. Suunnitelmat ovat vielä vähän auki mutta eiköhän ne tästä selkiinny vielä. Emme juuri Herra V:n kanssa ole viettäneet uutta vuotta ja useana vuonna olemmekin olleet kotosalla tai käyneet Herra V:n siskon luona. On siis mukavaa vaihtelua viettää tällä kertaa uutta vuotta jossain muualla.

Tässä vielä muutama kuva jouluisesta kodistamme:

Aattoaamuna, joulupuuroa ja siskon perhettä odotellessa

Eteinen/aula

Joulukimppu

Ihanaa Uutta Vuotta kaikille, kirjoitellaan taas!

- MT