sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Fat and Life talk /02

Ei sitä lunta sitten tänne satanutkaan vaikka piti. Tuollainen säälittävän pieni hipaus puuteria.
No onhan sekin jotain valkoista sentään...

Noin kolme viikkoa sitten jätimme herra V:n kanssa takeaway-ruoat ja suolaiset herkut pois. Ainoa poikkeus oli marraskuun toinen viikonloppu, kun juhlimme tupaantulijaisia, jolloin tarjolla oli sipsiä ja saimme luvalla niitä napsia. Oikeastaan minun vuokseni me molemmat ne jätimme hetkeksi, koska on helpompi itse olla lujana, kun toinen ei syö vieressä. :)

Joka tapauksessa noiden suolaisten noutoruokien jättämisen avulla on tippunut lähes 4kg. Mitään muuta elämäntapamuutosta en ole tehnyt, muuten painoa varmaan olisi lähtenyt vielä enemmänkin. Hyvin kuitenkin huomaa, kuinka nuo herkut on vallanneet elämää. En tiedä kuinka kauan jatkan tätä vielä mutta ainakin niin kauan kun se tuntuu hyvälle. :) En usko varsinaisiin herkkulakkoihin, koska omalla kohdalla se on nähty ettei ne toimi pitkällä tähtäimellä. Siispä, jos joku päivä tekee mieli vaikka suklaata tai popcornia, niitä voin syödä ilman morkkista. Sipsit ja mäkkärit sun muut ovat kuitenkin pannassa.

Vielä olisi 3 viikkoa aikaa Lontoon matkaan. Ennen sitä olisi hyvä rikkoa tuo 5kg raja ja eiköhän se onnistu! Kun harjoittelujaksonikin loppuu ensi viikon jälkeen, pystyn taas käymään jumpallakin paremmin. Harjoittelustani sen verran voin sanoa, että ei helppoa ole. Ja syynä tähän on aivan jokin muu kuin itse pienet potilaat tai heidän vanhempansa. Joskus opiskelijoilla voi olla aika rankkaa harjoittelujakson aikana, jos sattuu ohjaajaksi vaikkapa sellainen, joka ei haluaisi ohjata ja tekee tämän selväksi ohjattavalleen joka päivä, tunti ja minuutti.

Mutta sellaista se on, aina ei mene nallekarkit tasan ja aina ei elämä ole ruusuilla tanssimista.
Onneksi tämä on vain hetkellinen vaihe ja edessä on paljon kaikkea ihanaa odotettavaa, kuten Lontoon reissu, joululoma ja joulu :)

 - MT

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Jouluhömppää osa 2

Tampereella vietettiin tänä viikonloppuna jos jonkinlaisia joulun avajaisia.

Esimerkiksi Stockmann sai taas ihanan uuden jouluikkunan ja myös muut tavaratalot juhlistivat joulukauden alkua. Keskustassa oli myös jouluparaati ja keskustorin joulukuuseen sytytettiin valot.
Nyt on sitten "virallisesti" lupa jouluhössöttää ja hömpättää sydämen kyllyydestä :)

**

Itsekin jouluun virittäytyneenä olen tänään kuunnellut non-stoppina joulumusiikkia ja paketoinut jo muutaman joululahjan siskonpojille. Kiiltävien joulunauhojen kihartaminen saksilla on vain niin rentouttavaa puuhaa! Kenties olen vähän höppänä.

Ensimmäiset joulupostikortit tarttuivat matkaan Kodin ykkösestä. Kuulun siihen luokkakuntaan, joiden jouluun aivan ehdottomasti kuuluu joulukorttien lähettäminen ja saaminen. Mielestäni se on ihana perinne tässä sähköistyneessä ja verkkoutuneessa (ihme sana taas putkahti..) maailmassa. Jotain konkreettista, etanapostilla kulkevaa. Satuin löytämään pinterest.com sivustolta hyvän idean tälle vuodelle, kuinka joulupostikortit voisi asetella:


Todella kätevä idea vai mitä? :) Olettaen, että kortteja tulee siis monta.. heh.
Tuohon väkerrykseen tarvitaan siis washi teippiä (ns. tapettiteippi) mutta varmasti käy myös kaksipuoleinen teippi, verhonipsuja (myydään esim. Ikeassa irrallaan), joulukoristeita omaan makuun ja narua. Näen jo tuon ilmestyksen meidän olohuoneen ja eteisen välisellä seinällä!

**

Pian alkaa olla jo aika, jolloin pakastin alkaa monissa talouksissa täyttymään jouluherkuilla. Itse olen sen verran etuoikeutettu, että ihana tuleva anoppini on aina tehnyt kaikki jouluaaton ruoat, joten tämä tyttö ei vielä porkkana ja lanttulaatikoita ja kinkkua pakastimeen joudu kinkeämään.

Sen sijaan jauhopeukalona minun joulufiilistelyyni kuuluu leipominen. Minun omassa perheessäni on aina joulukahvipöydässä ollut perinteisten pipareiden ja joulutorttujen lisäksi taatelikakkua. Tuo "kuivakakku" maistuu täyteläiseltä, tummalta, herkulliselta joululta. Sen sijaan kuivakakku nimi ei kuvaa taatelikakkua lainkaan, koska etenkin pakastimesta sulatettuna kakku on todella kostea ja suussahan se sulaa. :) Tässä ohje taatelikakkuun, jolla itse en koskaan epäonnistu. Taatelikakku vaatii pakastuksen, koska sulatettuna se on parhaimmillaan!

Taatelikakku
3dl vettä
2dl sokeria
1tl vaniljasokeria
1 pkt taateleita (kivettömiä!)
200g voita (käytän siis ihan suolattua voita, ei margariinia)
2 munaa
3½dl vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta

Paloittele taatelit isoon/laakeaan kattilaan, jossa on vesi.
Lisää sokeri ja kuumenna miedolla lämmöllä soseeksi.
Ota kattila levyltä ja sulata sinne voi palasina.
Kaada jäähtyneeseen seokseen yksitellen munat, jauhot ja sooda.
Paista voidellussa reikävuoassa 180C noin 1 tunti.

Anna jäähtyä. Kumoa jäähtynyt kakku ja vuoraa esim. elmukelmulla ja pakasta.

**

It´s Beginning to look a lot like Christmas :)

- MT

7.11.2014 Näitä lisää kiitos! :)





tiistai 11. marraskuuta 2014

Harjoittelu korkattu

Kaksi päivää harjoittelua nyt takana.

Tuntemukset ovat ihan hyvät. Harjoitteluita on tullut jo tehtyä sen verran monta viikkoa tämän koulutuksen aikana, että ehkä nämä alkaa tulemaan ihan rutiinilla jo. Jännitys kaikkosi heti, kun sai tummansiniset työvaatteet taas päällensä ja hoitaja-moodi asettui ylle :)

Osasto, jossa harjoittelen on monipuolinen ja kiinnostava. Paljon erilaisia pieniä potilaita, 0-16 vuotiaita lapsia ja nuoria. Työilmapiiri myös vaikuttaa hyvältä ja meidät opiskelijat on vastaanotettu ihan kivasti osastolle. Joskus tilanne on hankalampi. Onneksi omalle kohdalle ei vielä ole sattunut esimerkiksi ongelmia ohjaajien kanssa. Aina ohjaajat ovat halunneet ohjata, enemmän tai vähän vähemmän.

Ajattelin, etten osaisi olla lasten parissa, koska en koe olevani kovin äidillinen hahmo. Nyt olen työskennellyt hyvin pienten lapsien kanssa ja kummallista kyllä, hoitaminen on jotenkin tullut luonnostaan, arkailematta. Kenties ne on ne mystiset äiti-geenit tai sitten olen vain saanut hyvää harjoitusta siskonpoikien hoidosta :) Leikki-ikäisten kanssa en vielä ole päässyt työskentelemään, se onkin taas toisenlainen haaste se.

**

Nyt on suuntautumisalakin sitten päätetty ja ilmoitus tehty. Tästä tytöstä tulee (ainakin näillä näkyvin toivottavasti!) sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, erikoistunut akuutti- ja pitkäaikaishoitotyöhön. Pitkään pohdin ja painiskelin tämän ja perioperatiivisen vaihtoehdon kanssa mutta päädyin sitten tähän. Perioperatiivinen työskentely on huisin mielenkiintoista mutta toisaalta tuntuu harmilliselta olla taas käyttämättä sitä, mistä olen aina saanut paljon kiitosta: hyviä vuorovaikutustaitoja. Perioperatiivinen työ tottakai on sitäkin mutta enemmän vuorovaikutustaidoista on hyötyä erilaisilla vuode- ja akuuttiosastoilla.

Ensimmäinen varsinainen sairaalaharjoittelu oli erään sairaalan sydän- ja keuhkosairauksien osastolla. Jo tuolloin menetin "sydämeni" sydämmille! Jatkoa intohimolle tuli kirurgisella harjoittelujaksolla, jolloin hoidin juuri sydänleikattuja potilaita. Sydän on vain yksinkertaisesti upea elin ja niin mielenkiintoinen ja sydänpotilaiden hoitotyö tuntuu tällä hetkellä todella paljon omalta jutulta.
Toivon mukaan tulevaisuudessa saisin harjoittelupaikan esimerkiksi sydänteholta. Siinä yhdistyisi intohimot sydämeen, että akuuttihoitotyöhön. Saa nähdä!


Sydämen anatomiaa pintapuolisesti :)
health.howstuffworks.com


Huomenna iltavuoroon :)

- MT


sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Bad day in London is still better than a good day somewhere else!



Kyllä! Nyt saa jo alkaa suunnittelemaan ja hehkuttamaan tulevaa joulukuun Lontoo-matkaa ihanan isosiskoni J:n kanssa. Olemme käyneet Lontoossa kerran aikaisemmin, tuolloin oli toukokuu, joten hyvin erilainen vuodenaika nyt kyseessä.

Matkaan lähdemme 11.12 torstaina. Ihanan aikainen herätys odottaa joskus suunnilleen klo 02:00 aikaan aamuyöstä, sillä Helsinki-Vantaalle pitäisi päästä hyvissä ajoin. Lento lähtee siinä puoli 8 aikaan. Lentoyhtiönä toimii mikäs muu kuin British Airways ja lennämme Heathrown kentälle.

Viimeksi majoitumme Hyde Parkin tuntumaan Bayswaterin alueelle ja hotellimme oli.. enemmänkin hostelli. Taisi olla kahden tai kolmen tähden "lukaali", jossa ei varsinaisesti huvittanut olla kovinkaan kauaa muuta kuin silloin, kun oli pakko nukkua. :)

Minä ja siskoni (ja varmaan vielä enemmän siis minä) olemme aika mukavuudenhaluisia ja tällä kertaa halusimme hyvän hotellin, edelleen hyvällä sijainnilla. Löysimme todella ihanalta vaikuttavan neljän tähden hotellin (Tower Hotel) ihan Tower Bridgen vierestä (se kuuluisa iso silta, joka avautuu) Thames joen kupeesta. Ulkoa hotelli on hieman vanhahkon näköinen mutta sisätilat ovat uudistettu.



"Nestled between the River Thames and St Katharine’s Dock and alongside two world Heritage Sites – Tower Bridge and the Tower of London, the Tower Hotel is within easy reach of the financial district, Canary Wharf, the Excel Centre, London City Airport, historic Greenwich, the West End and Westfield Shopping Centre – making it the most sought after location in London".


Nappasimme omat vuoteet pienestä lisämaksusta, KOSKA: ilmeisesti ainakin englantilaisessa perinteessä on, että parivuoteessa on parivuoteen peitto eli sellainen yksi iso peitto ja tämän EI suomalaiselle sovellu, kyllä omat peitot olla pitää! Viimeksi sisko taisi kääriytyä omaan pyyhkeeseensä, kun ei haluttu saman peiton alle.

 **

Monet, jotka ovat ensimmäisen kerran Lontoossa käyneet sanovat, että sinne täytyy ehdottomasti päästä uudelleen. Se on jännä, miten yksi kaupunki on niin älyttömän monipuolinen ja niin suuri ja ihmeellinen, että jokainen kerta tuntuu varmasti aina vähän uudenlaiselta.

Itse olen käynyt Lontoossa vain kerran aiemmin mutta menetin sydämeni kaupungille samantien.
Yleisin ajatus Lontoosta ja Englannista muutenkin taitaa olla, että se on pirus kallis paikka ja siellä sataa koko ajan. Täytyy kyllä sanoa, että esimerkiksi viikonloppu Helsingissä on tullut kalliimaksi kuin vastaavanlaiset touhut tuolloin Lontoossa. Esimerkiksi ruoka ei ole ollut Lontoon reissulla kallista, ja etenkin ruokakaupoissa on ollut erinomainen valikoima hyvään hintaan. Tietysti Lontoo on kallis, jos jää pyörimään Oxford Streetille tai muille turistikeskittymille mutta varmasti ruokaa löytyy edullisemmalla, kun matkaat vähän syrjemmälle. Ja se sade? No, Lontoossa sataa vuodessa vähemmän kuin Roomassa tai Sydneyssä, according to Wikipedia, joten... Sitä paitsi, tuntuu, että Suomessakin ollaan menossa etenkin loppuvuodesta huomattavasti lämpimämpään säähän päin, sillä lumeton, loskainen ja märkä joulu ei ole kohta enää mikään poikkeus. Miksipä siis haittaisi tarpoa Lontoossa vesisateessa, kun sama voisi odottaa täällä?  tottakai toivon kaikki mahdolliset vartalon palaset ristissä, että jouluna olisi lunta Suomessa..

Viime Lontoon reissu oli aika hektinen. Tuolloin kävelimme ja viuhdoimme metroilla (todella hyvä metrojärjestelmä muuten!) eestaas yrittäen imaista kaikki Lontoon must-see nähtävyydet kuten Big Ben ja Buckingham Palace ynnä muut. Reissu meni todella nopeasti ja väsyneissä tunnelmissa, silti harmitti tulla kotiin.

Big Ben and Westminster Abbey (omia kuvia)
The London Eye (omia kuvia)


Tällä kertaa, kun kaikki turistinähtävyydet on jo nähty, aiomme ehdottomasti keskittyä ylipäätänsä rentoutumiseen ja kaupungin ihmettelyyn. Muutama turistijuttu täytynee tehdä, jotka viimeksi jäi. Kokonaisen pintin tilaaminen pubista ja fish and chips-aterian syöminen :) Suurena (kirjaimellisestikin heh!) foodie-ihmisenä haluan vaellella Borough Marketissa ja kenties käydä Portobello Roadin markkinoilla. Ah, ihanaa. Voin jo haistaa ihanan tuoreen leivän tuoksun ja nähdä silmissäni kaikki upeat kojut täynnä upeita herkkuja. Nams. Kannattaa käydä tutustumassa etenkin Borough Marketin kotisivuihin, jos kyseinen markkinapaikka on uusi tuttavuus. Se on todella upea!
http://boroughmarket.org.uk/

Ja koska reissumme osuu - tarkoituksella harkiten - joulun alle, ja minä todellisena joulufriikkinä, haluan myös nähdä ja ihastella Lontoon jouluista tarjontaa. Siltä tuskin voi välttyä!
Esimerkiksi juuri Borough Market lupaa seuraavaa tunnelmointia:

"As December comes around, the Market’s historic arches will be decked out in beautiful decorations while the sound of bells and the scent of mulled wine will fill the air. We’ll also be decorating our Market Hall with a unique display of mistletoe – encouraging you to share your Christmas kisses with us."

Voiko mikään kuulostaa yhtään sen ihanemmalta? :)

**

Lontoosta takaisin tähän hetkeen: eilen vietimme meidän tupaantulijaisia ja pikkujouluja kera ystävien. Herra V:llä ja minulla tuli myös täyteen kuusi vuotta yhteistä eloa. Meillä oli varsin mukavat kekkerit, pelasimme isännät vastaan emännät- lautapeliä ja trivial pursuittia. Jälkimmäisessä miehet kyllä pesivät naiset 6-0 :)

Herkuteltiin minun tekemillä pikkupizzoilla: jauheliha-mozzarella, kinkku-aurajuusto ja punasipuli-oliivi-feta, glögi-juustokakulla, brookies-leivoksilla (brownies + cookie dough) ja pienillä coctail-tikuilla. Lisäksi tietysti holitonta ja holillista glögiä mantelilastujen kera. Ruoka tuntui maittaneen, sillä vain pikkuinen pala juustokakkua jäi, joten juuri parhaillani maistelen.

**

Samalla tässä istuskellessa huomaan, kuinka mahassa möngertää koko ajan. Ei, en ole krapulassa tai kipeä. Huomenna nimittäin kutsuu lasten harjoittelujakso sairaalassa akuutilla osastolla. Jännittää lievästi sanottuna hieman!

- MT



torstai 6. marraskuuta 2014

Joulun odotusta eli Jouluhömppää osa 1

Pikku hiljaa alkaa hiipimään joulutunnelmat mielen sopukoihin.

Itse olen jo koristellut asuntoa varovaisesti erilaisilla jouluvaloilla. Ne tuovat ihanasti pimeyteen valoa. Pimeää on jo neljän aikaan. Vielä kun saisi sitä ihanaa lunta! Pahoin pelkään, että saadaan taas täysin lumeton joulu, todella harmillista. Voi vain lämmöllä muistella lapsuuden jouluja, jolloin oli melkein aina isot kinokset. Leikittiin ulkona lumileijonia, joilla oli pesä korkean lumivuoren huipulla. Pakkanen puri aina poskiin niin pahasti, että aina ne kylmettyi! Tumputkin märkänä mutta aih että sitä ihanuutta :)

Joulu 2013


Joulu 2013



Joulu 2013

 Joulutunnelmaa tuo myös ihanat joululaulut.

Ja kyllä vaan, olen niitäkin jo lähtenyt kuuntelemaan (itseasiassa jo lokakuussa). Parhaimpiin joululaulujen esittäjiin lukeutuu ehdottomasti Michael Bublé. Tällä miehellä on vain niin maaginen jazz-ääni, että jaksaa kuunnella varmasti koko loppu vuoden. Taisi olla viime vuonna myös vuoden myydyin joululevy? Herra V on luvannut hankkia k.o albumin myös vinyylinä, kun meillä tuo vinyylisoitin löytyy (Herra V harrastus). Tässäpä vielä muutamia ihania joululauluja, joiden avulla pääset varmasti tunnelmiin jouluisiin:

Tarja Turunen - You would have loved this

Vesa-Matti Loiri - Sydämeeni joulun teen (koko ihana albumi täynnä upeaa tulkintaa!)

Michael Bublé - It´s beginning to look a lot like christmas

Michael Bublé - Have yourself a merry little christmas

Michael Bublé - All I want for christmas is you

Dean Martin - White christmas (tätä en kyllä kuuntele, jos ei tule lunta!)

Jarkko Ahola - Sylvian joululaulu

Essi Wuorela - Helkkää pienet tiu´ut (etenkin lapsille ja lapsenmielisille)

Pentatonix - Carol of the Bells

Celine Dion - Oh holy night

Lily Allen - Somewhere we only know

Andy Williams - It´s the most wonderful time of the year

Chris Rea - Driving home for christmas

Tässäpä niitä, ihania joululauluja. :) Fiilistellään toisella kertaa vähän toisenlaisia joulujuttuja!



Osallistu Maalaisunelmaa-blogin jouluarvontaan: http://maalaisunelmaa.blogspot.fi/2014/11/joulunpunainen-arvonta.html

Minä osallistuin myös :)

Joulu 2013
- MT























lauantai 1. marraskuuta 2014